29. elokuuta 2014

Mätsärissä & uusi treeniliivi

Käväistiin eilen SCY:n hyväntekeväisyysmätsärissä, joka järjestettiin Kuopiohallin kentällä. Mukaani lähti vain Lilla, jonka kanssa ilmoittauduin junior handleriin. Siskoni lähti myös mukaan paparazziksi. ;)
JH:ssa oli 6 kisaajaa. Tuomari kävi ensin jokaisen luona, kysyi koiran ikää ja katsoi hampaat. Sitten hän otti yksilöarvostelut: ensin pöydälle, sitten edestakaisin ja kolmio. Meidän osalta se sujui ihan hyvin, mitä nyt Lilla vähän juostessa meinasi välillä laukata ja vilkuilla ympärilleen. Samoin se haukkui aika paljon kehässä.
Yksilöarvosteluiden jälkeen tuomari pyysi kaikki koirakot yhdessä ympäri ja tiputti sitten kaksi kisaajaa pois. Me jäätiin jatkoon. Menimme pareittain edestakaisin ja sen jälkeen yhdessä ympäri. Lilla meni nätisti. Sitten tuomari alkoi sijoittamaan. Ensin neljäs, sitten kolmas, ja sitten olimme jäljellä vielä minä ja Lilla, sekä tyttö villakoiran kanssa. Tuomari vaihdatti meillä koiria. Tämä villispoika oli hirmuisen arka, ja minulla oli vaikeuksia mm. saada sen häntä ylös, sillä se yritti väkisin työntää sitä koipien väliin. Juostessa meni ihan hyvin, paitsi vähän onnistuin sähläämään siinäkin, varsinkin lopussa. Sitten saimme vaihtaa omiiin koiriin, ja tuomari tuli kättelemään minut kakkoseksi, tuloksena siis JH2 tänään! Tosi tyytyväinen olen ehdottomasti.
Palkinnoksi saimme ruusukkeen, pokaalin, Best-In Hubert herkkuluun, koirajulisteen sekä kaksi SCY:n tarraa. 



 



Sitten siirrytään toiseen postauksen otsikossa mainittuun asiaan, eli uuteen treeniliiviin. 
Tämä ihanuus, eli Hurtta Motivation Agility -treeniliivi saapui tänään postissa! Tämä täyttää kyllä kaikki odotukseni ja voisin sanoa että rakkautta ensisilmäyksellä. ;) 
Olin jo pitkään katsellut uusia treeniliivejä, kun se vanha on vähän hiostava ja todella isokokoinen, sekä siinä on vain kaksi taskua. Tähän agilityliviin ihastuin heti, mutta toinen varteenotettava vaihtoehto oli Hurtta Lifeguard -treeniliivi. 
Viime sunnuntaina selailin taas vaihteeksi nettisivuja ja katselin treeniliivejä. Petenkoiratarvikkeesta bongasin niin hyvän edun, etten todellakaan enää toista kertaa miettinyt, tilaanko agilityliivin vai enkö: liivi oli -40% alennuksessa! Oikea hinta liivillä oli siis 98.90€, mutta nyt sain sen 59.34€ hintaan. Mielestäni todella hyvä alennus. Liivi tosiaan lähtikin sitten heti tilaukseen ja malttamattomana odottelin sitä, kunnes se tänään saapui.


23. elokuuta 2014

Ruokamerkin vaihtoa

Luna, Lilla ja Lyyli ovat syöneet tähän asti koko ikänsä Royal Caninin mäyräkoiraruokaa. Se on sopinut hyvin kaikille. Turkki ja iho ovat voineet hyvin ja on se näyttänyt maistuvankin. 
Nyt kuitenkin tässä ihan viime aikoina Lilla on hirveästi rapsutellut itseään kainaloista ja korvista, ja ne ovat olleet ärtyneen näköisiä. Epäilys on, että syy on ruoassa, joten nyt on kokeilussa uusi ruokamerkki. 
Ruokamerkki on nimeltään Barking Heads ja makuna meillä on kalkkuna. Suurin syy juuri tämän merkin valintaan on se, että siinä ei ole ollenkaan viljaa. Viljahan on ihan tarpeetonta koiralle, ja silti sitä esim. RC:n ruoissa on todella paljon.... Tämä ruoka vaikuttaa kyllä muutenkin oikein hyvältä, kalkkunaa on 50%, eikä ruokaan ole lisätty keinotekoisia väri-, maku- tai säilöntäaineita.


Uutta ruokaa olemme syöttäneet nyt muutaman päivän ajan. Toki siirtyminen pitää tehdä hiljattain, ei suoraan voi siirtyä uuteen ruokaan. Lunalla on vähän ollut maha löysällä, mutta muiden mahat eivät ole reagoineet mitenkään. 
Olemme myös viimeaikoina osittain siirtyneet barffaamaan. Koirat saavat ruoan aina kolme kertaa päivässä (ollaan todettu että meillä se kolme kertaa on paras, annokset ovat tietenkin pieniä). Aamuruoalla annetaan pelkkää raakaruokaa ja päivä- ja iltaruoalla sitten pelkkiä raksuja.



Mä itse henkilökohtaisesti olen barffauksen kannalla ja varmasti tulevan koiran kanssa ainakin osittain barffaan ihan alusta asti. Onhan se kalliimpaa kuin raksut ym., mutta jos haluaa koirallensa parasta niin kyllä siitä mukisematta maksaa enemmän. 
Tästä ruoasta on nyt aika isot odotukset, toivon todella että Lillan oireet lähtevät! Jos ei, niin sitten pitää käydä ell. selvittämässä mistä on kyse. Kirjoittelen varmaankin tänne blogin puolelle myöhemmin meidän kokemuksia tästä ruoasta.

Lilla lähettää terveisiä blogin lukijoille!

12. elokuuta 2014

FCI World Dog Show 2014

Monen vuoden odotus on ohi! WDS oli ehdottomasti yhtä upea tapahtuma kuin odotinkin! Kannatti todellakin maksaa kallis ilmoittautumismaksu, kehässä käyminen oli sen arvoista. 
Lähdimme Helsinkiin jo tiistaina 5.8 ja kotiin palasimme lauantaina 9.8. Reissu oli siis melko pitkä, kerkesin shoppailla, käydä Linnanmäellä ja muuta mukavaa.
Perjantaina 8.8 aamulla suuntasin äitini, kummitätini ja tietenkin Lyylin kanssa lähijunalla Tikkurilasta kohti Pasilaa. Se oli Lyylin ensimmäinen junamatka, mutta se sujui oikein hyvin.

Junan saapumista odotellessa...

Perillä messarissa olimme joskus 10 aikoihin. Silloin olivat menossa junnu-urokset. Katselin uroksia jonkin aikaa, mutta sitten kaverini Elina tuli käymään mäykkykehällä ja päätin lähteä hänen kanssaan vähän kiertelemään kojuilla (joita oli todella paljon!). Kierreltiin vähän aikaa, mutten vielä siinä vaiheessa ostanut mitään. Sitten jätin Elinan vielä kiertelemään kojuja, ja lähdin itse takaisin mäykkykehälle. 




Lk. kääpiömäyräkoiria oli yhteensä 96, suurin osa Suomesta ja Venäjältä. Lisäksi oli useita muista Pohjoismaista ja Virosta, sekä muutamia Espanjasta, USA:sta ja Etelä-Koreasta. 
Nrttujen junioriluokassa oli 18 koiraa. Ensin tuomari pyysi koirat yhdessä ympäri ja sitten oli yksityisarvostelut. Lyyli oli vähän epävarmempi kuin yleensä, johtuu varmastikin siitä että Lyyli ei ole tottunut isoihin hallinäyttelyiyin ja väkeäkin oli todella paljon. Mutta se oli todella hyvää treeniä. 
Lyyli sai ERI:n. Maailman Voittajassahan ei SA:ta jaeta ollenkaan, kun noudatetaan FCI:n sääntöjä.
Kun tuomari oli saanut arvosteltua kaikki koirat, kaikki ERI:n saaneet menivät taas kehään. Siitä hän valitsi joitakin junnuja jatkoon. Meitä ei valittu, joten sain hakea arvostelun sitten heti. Katsoin toki luokan loppuun siinä samalla, kun tutkailin arvostelua. Kaikki, jotka sijoittuivat, olivat venäläisiä. Mutta olivatpahan kauniita, ei voi muuta sanoa!!!

 
Ihana uusi numerolapunpidike!

Katsoin myös muut narttujen luokat loppuun, ja sitten parhaan nartun valinnan. Lopuksi oli rotunsa parhaan, eli maailman kauneimman lk. kääpiömäykyn valinta. Vastassa olivat venäläinen junnunarttu ja norjalainen valiouros. Tuomari valitsi lopulta nartusta maailman kauneimman!! Katselin myös kasvattajaluokan, voitto meni jälleen Venäjälle.
Olen kyllä todella tyytyväinen Lyylin ERI:in! Vähän jännitti että mitä sieltä tulisi. Tuomarinahan lk. kääpiömäykyillä oli todella arvostettu mäyräkoirakasvattaja Kanadasta, Mark Houston-McMillan.
Mäykkyjen jälkeen kävimme syömässä, jonka jälkeen kiertelimme pitkään kojuilla ennen pois lähtöä. Tuli tuhlaitua aika reilusti, voi voi tätä materialismionnellisuutta! :D Ostin mm. koirille hirvennahkaluita, vinkulelun, USA:n lippu-kuvioisen makuualustan koirille huoneeseeni, mäyräkoira-aiheisen numerolapunpidikkeen (joka on siis tuossa ylemmässä kuvassa), sekä koirien EU-passeihin SKL:n kojulta suojakannet.

Lyyli (Awakuuntytär)
"Good type. Good head. Good length of ribbing. Moves freely. Would prefer a straighter front. Moves toeing in on the rear." JUN ERI







Nyt onkin sitten tältä vuodelta näyttelyt ohi, ja nyt loppuvuonna keskitytään täysillä rally-tokoon ja agilityyn.
Ensi vuodelle kylläkin olen vähän jo innostuksissani näyttelyitä katsellut. Lyylin kanssa luvassa valiosertin metsästystä, kunhan se täyttää huhtikuun lopulla 2v. Mahdollisesti myös Lilla saattaa pyöriä muutamissa kehissä ensi vuonna!

3. elokuuta 2014

Sawo Show 2014

Upea koiraviikonloppu Kuopiossa on nyt ohitse! Kolme päivää, kolme näyttelyä, toinen toistaan kauniimpia koiria.
Itselläni tosin näyttelyviikonloppu alkoi jo torstaina, töiden merkeissä. Olin raviradalla rakentamassa rokotustarkkien telttoja, kehätelttoja sun muuta. Raskastahan se oli siinä kuumuudessa, mutta onneksi oli tukena ihan mahtava KPSH:n talkooporukka.

PERJANTAI 1.8

Isäni heitti minut, pikkusiskoni ja koirat raviradalle. Oli vähän vaikea siskon kanssa saada sitten kaikki tavarat raahattua ensin rokotustarkkien läpi ja sitten kehän laidalle, mutta selvittiin. Pystytettiin teltta rauhalliselle paikalle, aika lähelle mäykkykehää. 
Oltiin paikalla monta tuntia ennen mäykkykehän alkua. Ehdittiin vähän kierrellä myyntikojuilla, mutta ei lopulta ostettu muuta kuin pehmikset. :D 
Lk. kääpiömäykkyjä oli ilmoitettu yhteensä 15, tosin yksi oli poissa. Lyylin lisäksi junioriluokassa oli toinen koira. Lyyli käyttäytyi tosi mallikkaasti myös pöydällä, ja arvostelussakin lukee "very nice temperament". Se on jännä, miten välillä Lyyli arastelee pöytää hirmuisesti ja välillä se on siinä niin nätisti! 
Lyyli sai ERI:n, voitti junnuluokan sekä sai SA:n. Kehän jälkeen juoksin teltalle vaihtamaan koiraa, onneksi välissä oli pari luokkaa, niin ei mikään hirveä kiire ollut. Luna oli ainoa käyttöluokassa. Luna esiintyi oikein kauniisti, tuloksena ERI1 ja SA. 
Paras narttu -kehässä siskoni esitti Lunan ja minä esitin Lyylin. Koiria oli PN-kehässä seitsemän. Luna ei enää PN-kehässä sijoittunut, mutta Lyyli oli PN4 kera varasertin!! Tuomarina lk. kääpiöillä oli Wim Wellens, Alankomaista.

Lyyli (Awakuuntytär) 
"15 months. Very feminine & typical young bitch. Excellent head & body proportions. Nice keen expression. Complete scissors bite. Correct angulations. Good forechest, breast bone & sprung of ribs. Moves very well. Very nice temperament." JUN ERI JUK1 SA PN4 VARASERT.

Luna (FI MVA Te-Biit's Uniriepu)
"5 years. Typical bitch. Very feminine head but would prefer stronger muzzle. Keen expression. Complete scissors bite. Good neck & shoulders & breast bone. Good top- & underline. Correct angulations. Topline could be more level on the move. Good temperament." KÄY ERI KÄK1 SA.




LAUANTAI 2.8

Lauantaina meiltä oli kehässä vain Lyyli. Lk. kääpiöitä oli lauantaille ilmoitettu 11. 
Junioriluokassa oli taas yksi toinen koira Lyylin lisäksi. Lyyli sai ERI:n ja SA:n, ja käyttäytyi oikein hienosti kehässä, myös pöydällä. Toinenkin junnuluokan koira sai ERI:n ja SA:n. Tällä kertaa se toinen koira voitti junnuluokan ja Lyyli tuli toiseksi.
Vain kolme narttua saivat SA:n, eli PN-kehässä oli vain kolme koiraa. Lyyli oli PN3 ja sai taas varasertin!
Olin myös ilmoittautunut junior handleriin, mikä ei ole yhtään hyvä idea jos on koiria myös rotukehässä... :D Piirinmestaruuskisaan en ehtinyt, mutta normikisaan ehdin. JH-kehän laidalla tuli nähtyä monia kavereita, joita en ole pitkään aikaan nähnyt! Tuomari oli hyvin hidas, joten saatiin odotella todella pitkään. Hyvässä seurassa ei onneksi ehtinyt tulla tylsää! ;) Kerettiin siinä omaa vuoroa odotellessa tehdä vaikka mitä, nimittäin rally-tokoiltiin muun muassa. Yhdellä kaverillani on videolla, kun Lilla ja Tico (tästä pääset Ticon blogiin) peruuttavat vierekkäin. :D Aww, se oli niin söpön näköistä! Katsotaan, jos saisin sen videon jossain vaiheessa itselleni ja tänne.
Ennen JH-kehää myös eräs pikkupoika (n. 5v) tuli sanomaan mulle että "mä haluan kuljettaa tuota koiraa" tms. No, annoin sille Lillan ja siinä se kuljetteli sitä pitkin poikin BIS-kehässä. Lilla oli vähän ihmeissään, kun näyttelyhihnan päässä oli pikkupoika. Olivat kyllä hirmu suloisia yhdessä!
Mutta sitten vähän analyysiä meidän JH suorituksesta. Suoraan sanoen meni päin mäntyä. :D Lilla oli ihan väsynyt (mikä on todellakin ymmärrettävää) ja laukkasi melkein koko ajan. Sen lisäksi se seisoi ihan kyyryssä ja namitkin pääsivät loppumaan. Mutta jos suorituksesta etsitään jotain positiivista, niin pöydällä meillä sentään meni tosi hyvin! Arvostelulomakkeessa jokainen kohta oli kaikesta huolimatta erinomaista, ja päästiin jopa 7 parhaan joukkoon 20 kilpailijasta. Meinasin tiputtaa siinä vaiheessa silmät päästäni, kun tuomari kutsui meidät jatkoon.
Tuomari vaihdatti jatkoon päässeiden kesken koiria, minä sain suomenajokoirapoika Nikon. Suomenajokoira on mulle ihan uusi rotu, mutta selvisin kuitenkin.
Tämän jälkeen tuomari tiputti vielä kaksi kisaajaa, ja me tiputtiin, ei tullut kovin yllätyksenä. :D Voin olla tosi tyytyväinen Lillaan, se käyttäytyi niin ihanasti ja teki parhaansa, kuten aina. Ei riitä sanat sanomaan kuinka ylpeä olen tuosta mun vaavista. ♥
Tuomarina lk. kääpiömäykyillä oli Dick Rutten, Alankomaista ja junior handlerissa tuomarina oli Eija Airaksinen. 

Lyyli (Awakuuntytär) 
"15 months. Excellent black & tan female. Excellent type. Good size. Nice head. A bit round eye. Correct scissors bite. Good body. Excellent forechest. Beautiful coat. Very good mover." JUN ERI JUK2 SA PN3 VARASERT.






SUNNUNTAI 3.8 

Olin sunnuntaina taas töissä, rokotustarkissa. Ei ollut onneksi kovin kiireistä, sillä useimmat olivat tarkastaneet kaikki rokotukset jo perjantaina tai lauantaina. 
Puoli yhdentoista aikoihin lähdin Lyylin kanssa valmistautumaan kehään. Lk. kääpiöitä oli 12, ja junioriluokassa oli taas yksi toinen koira Lyylin lisäksi. Lyyli jatkoi nätisti esiintyen tuttua putkeaan: ERI ja SA. Lyyli myös voitti junioriluokan tänään. 
Paras narttu -kehässä oli kuusi koiraa. Tuomari tiputti kaksi pois, Lyyli oli edelleen jatkossa! Tulos lopulta PN4. Tuomarina oli Tino Pehar, Kroatiasta.  

Lyyli (Awakuuntytär) 
"15 months. Medium strong bones. Feminine head. Good expression. Good front. Should move with a little more drive." JUN ERI JUK1 SA PN4.




PN-kehä

Sunnuntaina kerkesin kierrellä myyntikojuilla ihan kunnolla. Ostin koirille korvapaloja tms. luita (en muista enää kunnolla).
Törmäsin myös ihan mahtavaan pipoon, jota en voinut olla ostamatta! Se tulee varmasti olemaan kovassa käytössä talvitreenikauden alettua. :D Tuon Sawo Show -pipon sain ilmaiseksi, kun olin talkoilemassa. Sitäkin tulee varmasti käytettyä.


Kaikilta osin viikonloppu oli kerta kaikkiaan ihan mahtava. Tulostenkin osalta meni hienosti ja yli odotusteni. Lyyli kisasi kovassa seurassa, sijoittuen joka päivä PN-kehässä. Lunakin kävi hakemassa SA:n, eli ei missään tapauksessa huonosti.
Paljon kiitoksia kaikille seuralaisille, jotka teitte tästä viikonlopusta vieläkin paremman! Sawo Show on aina yhtä upea koiratapahtuma, elokuussa 2016 nähdään taas.

28. heinäkuuta 2014

Throwback: Lunan pentuaika

Päätin tehdä tälläisen postauksen Lunan pentuajasta, sillä siitä en ole muistaakseni ikinä täällä blogissa puhunut. Tämä blogikin on aloitettu vuoden 2011 alussa, jolloin Luna on ollut jo 2-vuotias.
Teen luultavasti lähiaikoina samankaltaiset postaukset myös Lillasta ja Lyylistä (ja Leevistä), vaikka niiden pentuaikoina onkin ollut jo tämä blogi pystyssä. 

Olin jo pitkään ronkunut omaa koiraa, ja kun sain vihdoin luvan, meinasin kuolla onnesta! Rotu oli meillä selvillä nopeasti, samoin myös hyvä kenneli. Ennen kuin Luna oli edes syntynyt, kävimme kasvattajan luona juttelemassa.
Kasvattajan luona oli silloin eräs hurmaava puolivuotias uros, joka oli palannut huonosta kodista takaisin kasvattajalle. Jonkin aikaa itse asiassa harkitsimme sitä urosta itsellemme, mutta päätimme lopulta kuitenkin odottaa seuraavaa pentuetta. Varsinkin sukupuoli vaikutti päätökseen, sillä halusimme nartun. Onneksi tämä uroskin pääsi nopeasti hyvään kotiin.
Heti kun saimme kuulla, että kyseiseen kenneliin olisi pentuja tulossa ja narttu oli astutettu, varasimme itsellemme narttupennun. Siitä sitten alkoi ikuisuudelta tuntuva parin kuukauden odotus ja jännitys, syntyykö narttupentua. Onneksemme pentueeseen syntyi kaksi urosta ja yksi narttu! Valinnan vaikeuttakaan ei siis ollut. :D

Luna 2vko. Kuva © Kristiina Ahlberg

Ensimmäisen kerran kävimme katsomassa pentuja neliviikkoisina. Silloin ne lähinnä nukkuivat ja imivät äitinsä nisää, ja olivat ihan mielettömän suloisia! Toisen kerran kun kävimme pentuja katsomassa, ne taisivat olla kuusiviikkoisia.
Kun pennut olivat seitsenviikkoisia, haimme oman palleron kotiimme. Nimi oli silloin jo selvillä. Muistaakseni se taisi olla selvillä jo silloin, kun kävimme pentuja ensimmäisen kerran katsomassa. Nimi Luna oli minun ehdotukseni, en muista enää miten se päähäni pälkähti. Kuitenkin, se nimi oli myös muun perheen mielestä hyvä, eli näin pennusta tuli Luna. 
Luovutuksen yhteydessä saimme kasvattajalta näyttelyhihnan, säkillisen Royal Canin mäykkypenturuokaa sekä hoito-ohjeet. Minulla oli kyllä mukana myös vaaleanpunainen timanttikaulapanta ja hihna, jotka laitoin Lunalle. Matkaa kasvattajan luokse oli vain noin 10 minuuttia, ja se matka sujuikin ihan hyvin ja rauhallisesti.
 
Luna 7vko

En yhtään muista, miten ensimmäiset päivät saatika ensimmäiset yöt menivät. En muista edes sitä, missä Luna ne yöt nukkui. Kai se on ihan ymmärrettävää, kun siitä on kuitenkin viisi vuotta aikaa. Kaiken lisäksi, kun on kolme koiraa jotka kaikki ovat olleet pentuja, meinaa mennä sekaisin että mitkä jutut ovat tapahtuneet kellekin!
Muistaakseni Lunalla oli ensimmäisinä päivinä vähän vaikeuksia syömisen kanssa, luultavasti koska se ikävöi sisaruksiaan ja emäänsä. Pian se kuitenkin alkoi itsekseen syömään normaalisti, eli ei tarvinnut hirveämmin huolestua.

Luna 3kk

Luna 4kk

Emme käyneet Lunan kanssa pentukurssia, mutta pärjättiin vallan mainiosti ilmankin sitä. Olin niin nuori vielä itse silloin (12v), että lähinnä äitini hoiti koulutuksen.
Meidän harrastukseksi muotoutui alusta asti näyttelyt. Ensimmäisissä mätsäreissä käytiin kesällä 2009, heti kun Lunalla oli ikää. Silloin kansvattaja esitti Lunan, ja tulos oli pikkupentujen SIN2.
Ensimmäiset näyttelyt olivat saman vuoden lokakuusa. Kyseessä oli mäyräkoirien erkkari, joka pidettiin Sorsasalon raviradan sisätiloissa. Tuolloin Luna oli vielä pentuluokassa, tulos oli PEK2 kera KP:n. Ensimmäisen kerran junioriluokkaan Luna pääsi Enon ryhmiksessä helmikuussa 2010, vähän vajaa vuoden ikäisenä. Lähdimme kimppakyydillä kasvattajan kanssa, koiria oli mukana Luna, Lunan veli Figo, sekä Lunan ja Figon ihana, nyt jo edesmennyt mummo Bändi. ♥ Se oli aikamoinen reissu ja taidettiin puhdistaa koko pöytä palkinnoista. ;) Figo oli PU1, SERT, ROP, Bändi PN1, VSP, ROP-vet ja Luna PN2 & SERT! Siitä reissusta viimeistään kunnon innostus näyttelyihin syttyi. Muihin lajeihin kiinnostus syttyi vasta myöhemmin, sillä esimerkiksi rally-tokon aloitimme vasta kesällä 2011.

Luna 11k & eka SERT

27. heinäkuuta 2014

Näyttelyharkkailua

Oltiin torstaina pienellä mäykkyporukalla treenailemassa eräässä puistossa näyttelyitä, sillä Sawo Show ja WDS lähestyvät kovaa vauhtia!
Mukaan treeneihin lähtivät Luna ja Lyyli. Lilla jäi kotiin, koska se oli kipeä. Tai siis on se vieläkin vähän kipeä ja antibioottikuuri on vielä päällä. Kyseessä on siis joku bakteeri, jonka takia Lilla oksenteli aika rajusti ja vaikutti muutenkin kipeältä. Onneksi ei mitään vakavampaa.
Siskoni esitti pääasiassa Lunaa ja minä Lyyliä. Treenit sujui muuten tosi hyvin, mutta joitakin ongelmia ilmeni. Tuntuu että Lyyli on alkanut uudelleen pelkäämään pöytää. Pielavedellä se oli täysin peloton pöydällä, mutta Juvalla taas tosi arka. En vain oikein tiedä että missä on tapahtunut ja mitä, kun se pelko on tullut takaisin... Luultavasti se siellä Juvalla sitten jotain traumoja sai, kun se tuomari oli aika äkkipikainen. Aika vaikea sanoa.
Lunalla on tässä lähiaikoina (tänä vuonna) tullut sellainen pieni ongelma, että se kantaa häntäänsä tosi korkealla, ja tästä tietenkin tulee huomautusta myös tuomareilta. Seuraava projekti taitaa olla se, että opetan Lunan kantamaan häntää taas alempana. Toki se ei tapahdu ihan hetkessä, eli ennen Sawo Show'ta sitä ei saa kitkettyä pois.
Äitini oli kentän laidalla mukana kameran kanssa, joten tässäpä muutamia kuvia treeneistä, ettei mene pelkäksi tekstiksi koko postaus.






22. heinäkuuta 2014

MEJÄ-treeneissä

Olin viime viikolla treenikaverini (ollaan samassa rally-tokoryhmässä) kanssa treenaamassa MEJÄä. Tarkoituksena oli tehdä pitkä jälki Lunalle ja kaverini vanhalle kk. mäykylle lyhyt jälki. Tämä kaverini mäykky on jo jälkivalio ja kaikkea, eli siis tehtiin sille jälki vain mielen virkistämiseksi. 
Jäljen teko oli maanatai-iltana. Ensin tehtiin Lunan jälki. Opin aika hyvin suunnistamaan (jota en koskaan koulussa oppinut :D) ja käyttämään kompassia. Aluksi oli vähän vaikeuksia, mutta sitten se alkoi sujumaan. Itikoita oli myös niin paljon, ettei mitään rajaa... 
Jälki siis tehtiin naudan verellä. Kulmissa oli makaukset, joissa oli verta enemmän ja myös makupaloja muutamia. Minun tehtäväni oli suunnistaa ja laskea matkaa. Kaverini kulki perässä ja veti jäljen. Jäljestä tuli loppujen lopuksi ehkä noin 450m pituinen, kun se meni yhdellä suoralla vähän vinoon. Aluksi siitä olisi pitänyt tulla 420m pitkä. Oikeastihan kokeessa AVO-luokan jäljen pituus on 900-1000m.











Tiistaiaamuna puoli kahdeksan aikoihin oli sitten jäljestämisen vuoro. 
Luna jäljesti koko matkan hyvin. Se ei näyttänyt väsyneeltä tai epäkiinnostuneelta missään vaiheessa. Lunan jäljestämisvauhti oli myös kuulemma todella hyvä. Myös jäljen päässä olleesta kauriin sorkasta Luna oli ihan kiinnostunut. Se ei ottanut sitä suuhun, mutta haisteli kuitenkin innokaasti, ja se riittää. Ainoa, missä oli ongelmia, oli se, että tietyissä kohdissa Luna oli epävarma, kun piti mennä esim. ison kaatuneen puun alta.
Luna näytti tykkäävän jäljestämisestä ja se oli tosi kivaa minunkin mielestäni! 
Varmasti jatketaan treenaamista. Sain kaverilta kaiken tarvittavan itselleni, eli voin periaatteessa treenailla milloin vain huvittaa. Ehkäpä sitten jossain vaiheessa kokeisiinkin, katsoo nyt. ;)